Albert Einsteinin aivot

Albert Einsteinin aivot

Yksi syy Albert Einsteinin älykkyyteen saattoi olla myeliini, joka edistää tiedonkulkua aivoissa.

Albert Einstein oli saksalaissyntyinen matemaatikko ja fyysikko. Hän syntyi 14. maaliskuuta 1879 ja kuoli 18. huhtikuuta 1955. Einstein oli kuollessaan 76-vuotias.

Einstein polttohaudattiin, mutta hänen aivonsa säästettiin tutkimuksia varten, koska haluttiin selvittää, mikä oli Einsteinin älykkyyden salaisuus.

Albert Einstein kuoli Priceton Hospitalissa New Jerseyssä. Kuolinpäivän jälkeisenä aamuna patologi Dr. Thomas Harvey irrotti Einsteinin aivot.  Aivot leikattiin 240 osaan ja palat jaettiin eri tutkijoille. 

Osan paloista Dr. Harvey piti itsellään. Kun hän muutti ympäri Yhdysvaltoja, hän otti aina Einsteinin aivojen palat purkissa mukaansa.

Mitä tutkijat löysivät Einsteinin aivoista?  Tutkijat havaitsivat, että Einsteinin aivoissa oli tavanomaista enemmän hermotukisoluja eli gliasoluja.  

Aivoissa on 86 miljardia hermosolua eli neuronia. Lisäksi aivoissa on suurin piirtein yhtä paljon hermotukisoluja eli gliasoluja. Osa gliasoluista tuottaa neuronien ympärille myeliiniä, rasvaista eristettä, joka auttaa tieto kulkemaan ”kuin rasvattu”.  Jos neuronien ympärillä on vähän myeliiniä, tiedon kulku on hitaampaa.

Voidaan päätellä, että myelisoituneiden neuroniyhteyksien ansiosta tieto kulki  tavanomaista nopeammin Einsteinin aivoissa. Gliasolujen runsauden vuoksi hänen aivonsa myös  tarvitsivat ja käyttivät tavallista enemmän energiaa. 

Missä Einsteinin aivot ovat nyt? Vuonna 1996 Dr. Harvey antoi hallussaan olevat aivopalat  Princeton Hospitalin johtavalle patologille.  Einsteinin aivojen matkasta hänen kuolemansa jälkeen on kirjoitettu kirja Possessing Genius: The Bizarre Odyssey of Einstein's Brain.

 

Lähde:
Neuroscience For Kids, Washingtonin yliopisto

 




Lue myös: 

Aivoissa on 86 miljardia neuronia

 

 

Kuvat: Adobe Stock

ALBERT EINSTEININ AIVOT.pdf ALBERT EINSTEININ AIVOT