Aivojen välittäjäaineet

Aivojen välittäjäaineet


Välittäjäaineet ovat kemiallisia molekyyleja, jotka välittävät signaaleja neuronien välillä. Hermosolujen välissä on synapsirako, jossa välittäjäaineet vaikuttavat tiedonkulkuun aivoissa.

 

Välittäjäaineita tunnetaan kymmeniä. Ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat olennaisesti välittäjäaineet dopamiini, noradrenaliini, serotoniini ja endorfiini sekä stressihormoni kortisoli.

 



Dopamiini piristää ja antaa energiaa. Se vaikuttaa myönteisesti keskittymiskykyyn ja oppimiseen.  Dopamiini on tärkeä välittäjäaine myös motivaation ylläpitämisen kannalta: Kun ihminen onnistuu etenemään kohti tavoitettaan, aivojen dopamiiniradat alkavat tuottaa lisää dopamiinia ja palkitsevat hyvän olon tunteella. 

Dopamiiniradat toimivat aivojen palkitsemisjärjestelmänä. Kun ihminen asettaa itselleen selkeitä tavoitteita ja tekee päämäärätietoisesti töitä tavoitteensa hyväksi, palkitsemisjärjestelmä pysyy hyvässä vireessä ja motivaatio on korkealla. 

Jos ihmisellä ei ole tavoitteita - tai tavoitteita ehkä on, mutta hän ei tee töitä tavoitteidensa hyväksi, palkitsemisjärjestelmän teho hiipuu ja motivaatio laskee. 

Dopamiinin  tuotantoa voi tehostaa liikunnalla ja proteiinipitoisella ravinnolla.

Monien päihteiden käyttö sekä nettiympäristössä toimiminen kiihdyttävät dopamiinin tuotantoa, mutta vaikutus on lyhytkestoinen. Kun päihteistä tai netin käytöstä johtuva dopamiiniaalto laantuu, olo tuntuu levottomalta ja keskittyminen on hankalaa.

Ihmiset, joilla on taipumus päihde- tai nettiriippuvuuteen, alkavat tavoitella yhä uudelleen ja uudelleen dopamiinin tuottamaa mielihyvää käyttämällä päihteitä tai viettämällä aikaa netissä - lopulta niin usein ja niin paljon, että elämänhallinta, ihmissuhteet ja terveys kärsivät.

Dopamiinitason nousun voi saada aikaan terveellisesti ja myönteisesti: selkeillä tavoitteilla, hyvillä ruokailutottumuksilla ja liikunnalla. Tosin liikunnastakin voi tulla osalle ihmisistä pakkomielle.

Serotoniini on välittäjäaine, joka antaa tyytyväisyyden tunteen. Serotoniinin tuotantoa vauhdittavat muun muassa hyvät ihmissuhteet ja nauraminen.

Joskus ihmiset pyrkivät vaistomaisesti nostamaan alhaista serotoniinitasoa syömällä sokeripitoista ruokaa.  Serotoniinitasoa voi nostaa monilla muillakin tavoilla, kuten esimerkiksi mineraaleilla. 

Oksitosiini on välittäjäaine, joka vaikuttaa sosiaalisiin tunteisiin: yhteenkuuluvuuteen, läheisyyteen, myötätuntoon ja rakkauteen. Uudet tutkimukset osoittavat, että oksitosiini vaikuttaa yhtä lailla sekä myönteisiin että kielteisiin sosiaalisiin tunteisiin. Se voi lisätä myötätuntoa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisaalta oksitosiini voi lisätä myös vähemmän myönteisiä sosiaalisia tunteita, kuten kateutta. 

Endorfiiinit ovat varsinaisia onnellisuushormoneja. Endorfiineja saa muun muassa liikunnasta, kosketuksesta ja nauramisesta. Endorfiinien tuotantoa voi lisätä paitsi liikunnan kautta, myös silittämällä lemmikkieläintä, hellimällä lapsia ja rakkaita ihmisiä tai halaamalla läheisiä ja tuttavia. Aivot eivät tunnista, kuka on kosketuksen lähde tai kohde. Voit halata itse itseäsi tai silittää ja paijata omaa ihoa - vaikutus endorfiinien tuotantoon on sama kuin toista ihmistä tai lemmikkiä koskettaessa. 

Noradrenaliini on välittäjäaine, jonka tuotanto kiihtyy, kun koemme jotain uhkaavaa tai haastavaa. Sitä voisi kutsua myös taisteluhormoniksi. Se nostaa sydämen sykettä ja voi aiheuttaa vapinaa. Osalla ihmisistä noradrenaliinin tuotanto on runsasta. Tämä voi aiheuttaa levottomuutta, ahdistusta ja paniikkikohtauksia. Liiallista noradrenaliinin eritystä voi hillitä lääkkeillä, liikunnalla  ja rentoutumisharjoituksilla. 

Kortisoli on stressihormoni. Sen tarkoituksena on terästää keskittymis- ja toimintakykyä. Jos kortisolihormonin taso nousee liian korkeaksi, kortisoli muuttuu haitalliseksi häiriköksi. Se jyrää mielihyvähormonien tuotannon alleen ja tekee olon uupuneeksi ja alakuloiseksi. On tärkeää, että laskemme tietoisesti kortisolitasoa tekemällä  vaativien ja haastavien ponnistusten jälkeen jotain rentouttavaa ja mielihyvää tuottavaa, mikä kiihdyttää mielihyvähormonien tuotantoa. 

Miten voit ylläpitää ja tehostaa aivojesi palkitsemisjärjestelmää?

 

 

Lue myös:

Millaista ravintoa aivot tarvitsevat?

 

Kuvat: Adobe Stock

VÄLITTÄJÄAINEET.pdf VÄLITTÄJÄAINEET